Mikä on sopiva määrä hiilihydraatteja?

Rasvakammon tilalle on noussut hiilihydraattikammo ja hiilihydraattien syöminen on yhdistetty ylipainoon. Hiilihydraatit nähdään verensokerin heiluttajina, huonon kylläisyyden tuottajina ja myös riippuvuutta aiheuttavana ainesosana. Asiat eivät tietenkään ole näin mustavalkoisia. Hiilihydraattien määrää ruokavaliossa kannattaa miettiä oman hyvinvointinsa ja elintapojen kannalta, ei voida sanoa yhtä oikeaa hiilihydraatti määrää jokaiselle.

Jatka lukemista Mikä on sopiva määrä hiilihydraatteja?

Mainokset

Miksi tarvitsemme kalsiumia ja miten hyvin se imeytyy eri ruoka-aineista?

Suomalaisessa ruokakulttuurissa maitotuotteet ovat suurelle osalle merkittävin kalsiumin lähde. Maitotuotteista saadaan kalsiumin lisäksi myös hyvälaatuista proteiinia sekä jodia, sinkkiä ja D-vitamiinia (ei lisätä luomumaitoon). Maitotuotteet eivät kuitenkaan ole välttämättömiä ja ilman niitäkin pärjää hyvin.

Jatka lukemista Miksi tarvitsemme kalsiumia ja miten hyvin se imeytyy eri ruoka-aineista?

Aiheuttaako sokeri riippuvuutta?

Tällaisia lauseita kuulee usein ihmisten suusta: ”Olen sokeriaddikti, en voi itselleni mitään.”,  ”Olen tällainen pullahiiri.”, ”Voin hyvin olla ilman sokeria pitkiäkin aikoja, mutta kun otan vähän makeaa, niin homma lähtee käsistä.” Sokeriippuvuudesta on tullut mediaseksikäs termi, johon vedotaan kun etsitään ylipainon syitä. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista!

Jatka lukemista Aiheuttaako sokeri riippuvuutta?

Miten ehkäistä lihaskramppeja?

Lihaskramppi on yllättänyt varmasti jokaisen. Krampilla tarkoitetaan kivuliasta lihassupistusta, joka tulee henkilön tahtomatta. Kun kramppi kohdistuu alaraajaan, puhutaan suonenvedosta. Suonenveto on tavallisinta yöllä ja juuri ennen heräämistä. Myös liikunnan aikana tai pian sen jälkeen esiintyy usein kramppeja.

Yleiset kramppien hoitokeinot perustuvat uskomuksiin ja kokemuksiin. Esimerkiksi magnesiumlisän ehkäisevää vaikutusta liioitellaan usein. Tutkimustieto magnesiumlisän hyödyistä kramppien torjunnassa on hatara. Myös nestetasapainon vaikutus kramppien ilmaantumiseen on kyseenalainen. Lihaskramppien ehkäisyssä pitäisi keskittyä harjoittelun monipuolisuuteen ja sopivaan rasitustasoon. Tässä lista keinoja, joilla kramppeja voi yrittää torjua:

Jatka lukemista Miten ehkäistä lihaskramppeja?

Juoksuvammojen ehkäisy ja juoksutekniikan perusteet

Noin puolet juoksunharrastajista kärsii vuosittain vammoista, suunnilleen 80 % on rasitusvammoja. Yleisimpiä paikkoja ovat polvi, sääri, akilles, nilkka, lantio ja alaselkä. Tyypillinen juoksijan rasitusvamma syntyy liian suurista ja äkillisistä muutoksista harjoittelussa. Kun harjoituskuorma lisääntyy nopeasti, kudoksille ei jää aikaa sopeutua, eivätkä rasituksen aiheuttamat pienet vauriot ehdi korjaantua. Vähitellen ylikuormittuneelle alueelle syntyy tulehdus. Ylirasittunut alue kipeytyy ja saattaa estää liikkumisen.

Harjoituskuorman nopean lisääntymisen lisäksi vammoja aiheuttavat mm. virheellinen juoksutekniikka, juoksualusta (kovuus, liukkaus, kaltevuus yms.), ylipaino, ylipronaatio, virheravitsemus, aikaisemmat juoksuvammat ja huonot jalkineet.

Jatka lukemista Juoksuvammojen ehkäisy ja juoksutekniikan perusteet

Normaalipainoisen laihduttaminen – riski lihavuudelle?

Diettaaminen ja laihduttaminen on yhä kasvavalle joukolle arkipäivää. Tyytymättömyys omaa kehoa kohtaan kalvaa monia, vaikka siihen ei olisi mitään syytä. Nykypäivän kauneusihanne vaatii meiltä paljon!

Ylipaino ja lihavuus ovat toki terveyden kannalta haitallisia, mutta kun siihen yhdistetään erilaiset dieettikokeilut ja painon vuoristorata on lopputulos ikävänlainen. Myös iso joukko normaalipainoisia laihduttaa ja jojoilee painonsa kanssa. Tuoreessa katsausartikkelissa pureuduttiin normaalipainoisten henkilöiden laihdutukseen ja sen jälkeiseen painonnousuun ja kehon koostumukseen. Tulokset laittavat miettimään!

Jatka lukemista Normaalipainoisen laihduttaminen – riski lihavuudelle?

Parempaa unta

Noin joka neljäs naisista ja kuudennes miehistä kokee, että ei saa nukuttua tarpeeksi. Unettomuudella tarkoitetaan kyvyttömyyttä nukkua riittävästi, joka ilmenee vaikeutena nukahtaa iltaisin ja pysyä unessa sekä tapana herätä liian aikaisin. Yksittäisinä päivinä ilmenevä unettomuus on hyvin tavallista. Se voi johtua hetkellisestä stressistä, uni-valverytmin häiriöstä tai aikaerorasituksesta. Hieman pidempiaikainen (alle kuukausi) unettomuusjakso johtuu tavallisesti rasittavasta elämäntilanteesta, surusta tai sairaustilasta.

Riittävän yöunen määrä vaihtelee 6-9 tunnin välillä. Riittävän yöunen kesto ja ajoittuminen on hyvin yksilöllistä. Ruumiinlämpö ja sen vuorokausivaihtelut määräävät suurelta osin nukahtamisalttiutta ja unen pituutta. Ruuminlämmön laskiessa nukahtaminen helpottuu. Säännöllistä päivärytmiä noudattavan on helpointa nukahtaa kello 22-24 välillä, koska ruuminlämpö alkaa laskea tuolloin.

Nukahtamis- ja heräämisvaikeudet johtuvat henkilön sisäisen kellon ja univalve-rytmin välisestä epäsuhdasta. Sisäistä kelloa tahdistavia aikamerkkejä ovat valon ja pimeän vaihtelu, säännölliset aterioinnit ja nukkumaan menon ja heräämisen ajat. Säännöllinen aamuherääminen on tärkein univalverytmin pysymistä säätelevä tekijä.

Jatka lukemista Parempaa unta

Hiilihydraatit – kuntojuoksijan ravitsemuksen kulmakivi

Hiilihydraatit nostetaan usein tikun nokkaan, kun mietitään syitä ylipainolle. Onkin totta, että liiallinen hiilihydraattien puputtaminen saa painon nousuun. Mitä enemmän liikutaan sitä enemmän on syytä hiilihydraatteja nauttia. Mutta kuinka paljon ja minkälaisia hiilihydraatinlähteitä kannattaa suosia?

Jatka lukemista Hiilihydraatit – kuntojuoksijan ravitsemuksen kulmakivi